KROONINEN KIPU JA TAIDE SEN HOIDOSSA

Kipu on aina subjektiivista, ja kivun hoidossa korostuukin kohtaamisen tärkeys. Yksilöllistä kivun kokemusta on vaikea sanallistaa, jolloin kivusta kärsivän myötätuntoinen kohtaaminenkin voi olla haastavaa. Millainen rooli taiteella voi olla pitkäaikaisen eli kroonisen kivun hoidossa?   

Pitkäaikaisesta kivusta kärsii joka viides aikuinen.

KROONINEN KIPU

Suomen Kipu Ry määrittelee pitkäaikaisen kivun seuraavasti:

Pitkäaikaisesta (tai kroonisesta) kivusta aletaan puhua, kun kipu on kestänyt yli kolme kuukautta tai kauemmin kuin kipualueella mahdollisesti olleen kudosvaurion parantuminen kestää. Pitkäaikaisesta kivusta puhutaan paitsi silloin, kun kipu on jatkuvaa, niin myös kivun ollessa toistuvaa (esimerkiksi toistuvan migreenin aiheuttama kipu).

Pitkäaikaista kipua voivat aiheuttaa esimerkiksi sairaudet, vammojen jälkitilat sekä kudos- tai hermovauriot. Aina kivun syy ei ole selvillä. Pitkäaikaiseen kipuun liittyvät myös keskushermoston muutokset, jotka osaltaan ylläpitävät pitkittynyttä kipua.

Pitkäaikainen kipu on harvoin vain fyysistä. Se on aina myös kriisi, jonka kokeminen voi olla hyvin traumaattista. Se voi vaikuttaa moneen elämän eri osa-alueeseen, kuten muistiin, itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja mielialaan (Suomen Kipu Ry). Krooninen kipu vaikuttaa toimintakykyyn ja työkykyyn.  

Vaikka kroonista kipua ei yleensä pystytä kokonaan poistamaan, hoidon avulla voidaan pyrkiä lievittämään kipua ja tukea sen kanssa elämistä. Subjektiivista kivun kokemusta on vaikea sanallistaa, jolloin itse kivun tai kivusta kärsivän kohtaaminen ja näin myös hoitaminen voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty. Kivun sanallistamisen vaikeuden edessä voi olla hyvä käyttää kehollisia menetelmiä. 

Käypä-hoito– suosituksen mukaan kivusta kärsivän hyvä hoito perustuu hoitosuhteeseen, jossa hoitoa suunnitellaan yhteistyössä potilaan kanssa. Yksilöllisellä hoidolla pyritään parantamaan elämänlaatua, kohentamaan toimintakykyä ja lievittämään kipua. Hoitosuositus korostaa lääkkeettömiä hoitoja kivun hoidon perustana, jota lääkkeillä voi tarvittaessa tukea, ja painottaa erityisesti pitkäkestoisen kivun hoitamisessa moniammatillista yhteistyötä.

TAIDE KEINOKSI KUN SANAT EIVÄT RIITÄ

Kipua on vaikea tavoittaa sanoin – jopa kivun kokijalle itse kipu voi olla muodoton, järjetön kokemus, josta on mahdotonta saada otetta. Tästä huolimatta taiteessa kipua ja kärsimystä on pyritty kuvaamaan kautta aikojen. Virginia Woolf kuvaa esseessään On being ill (1930) kärsimyksen tietä taiteen luo osuvasti:  ”In illlness words seem to posses a mystic quality”. Taiteellinen ote saattaakin yltää sellaisiin kerroksiin ihmisen kokemusmaailmassa, johon sanat eivät ylety. 

Hyvinvointitaiteilijamme Aishan taiteellinen tulkinta siitä, miltä kipu näyttää.

1. Taide voi auttaa jäsentämään omaa kivun kokemusta

Aivot tulkitsevat kivun ja sen tuomat pelon, avuttomuuden ja epävarmuuden tunteet uhkana. Tämä on hyvin luonnollista – olemmehan silloin haavoittuvaisimmillamme. On myös hyvin luonnollista pyrkiä kivusta pois, taistella sitä vastaan. Taiteessa kipu saakin usein metaforia kuten “viiltävä veitsi”ja “jyskyttävä vasara” , jotka kuvastavat väkivaltaista vihollista.

Kuitenkin mitä enemmän työnnämme kipua pois, sitä vahvempana se on läsnä. Erityisesti pitkittyneen kivun kohdalla kipua vastaan taisteleminen voi tehdä sen kanssa elämisestä hyvin kuormittavaa. 

Mitä jos vihollisen sijaan kipuun pyrkisikin suhtautumaan hyväksyvämmin tuttavana, joka aina välillä käy kylässä?  

Taiteessa esiintyy myös kivun kuvauksia, joissa kipuun on suhtauduttu ystävällisemmin. Joan Didionin kaunokirjallisessa esseessään In bed (1990) minäkertoja kärsii migreenistä, oppii ymmärtämään sitä ja lopulta hyväksyy sen osana elämäänsä. Metaforisesti migreeniä kuvattiin lopussa kutsumattomaksi ystäväksi, joka käy aina silloin tällöin vierailulla. 

Vaikka itse kivun kuvaus voi olla mahdoton tehtävä jopa taiteelle, voi se auttaa ymmärtämään ja jäsentämään oman kivun  luonnetta ja omaa suhtautumista siihen.

2. Taide voi tehdä kipua näkyväksi ja herättää myötätuntoa

Taiteen keinoin voidaan nostaa esiin sellaista kärsimystä ja kipua, joka muuten uhkaa jäädä näkymättömiin ja näin myös ilman asianmukaista hoitoa. Narratiivi siitä, että kipu on näkyvää on vielä voimissaan, vaikka sitä onneksi jo haastetaan äänekkäästi. Esimerkiksi kroonisesta kivusta kärsivät joutuvat edelleen kokemaan paljon vähättelyä. Vähättelyn kokemus voi olla myös läsnä aivan liian usein olla sekä terveydenhuollossa, että läheisten parissa. Krooniseen kipuun yhdistyy usein mielialahäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, ja subjektiivisen luonteensa vuoksi yhdessä ne ovat laaja-alaisesti alihoidettuja (Glajchen, 2001).  

Sen lisäksi, että taide tuo kipua näkyväksi, välittää se myös ulkopuolelle kuvaa siitä millainen kokemus kipu voi toiselle olla. Erityisesti kaunokirjallisuuden on nähty herättävän empatiaa toisten ihmisten mielestä ja tietoisuudesta (esim. Kidd & Castano 2013). Tämä voi lisätä myötätuntoa kivusta kärsivää kohtaan.

3. Taide itseilmaisun ja vuorovaikutuksen välineenä

Vaikka taiteelliset kuvaukset voivat lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa kärsimystä kohtaan, täytyy muistaa, että todellisuudessa kipu on kuitenkin aina yksilöllistä. Sen kohtaamisessa ja hoidossakin tulee tällöin pyrkiä kuuntelemaan nimenomaan yksilöä itseään. Taide tarjoaa turvallisen välineen itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen. 

Tapoja kivun ilmaisuun taiteen keinoin on tutkittu jonkin verran. Esimerkiksi Tarr, Cornish ja Gonzales-Polledo (2018) tarkastelivat kipukommunikointia taidetyöpajassa, johon osallistui yhteensä 22 kipukroonikkoa. Yksi merkittävin tutkimustulos oli se, että taiteen avulla kivusta tuli materiaalista, kehon ulkopuolista ja käsinkosketeltavaa, jolloin kipua ja omaa suhdetta siihen pystyttiin tarkastelemaan uudesta näkökulmasta. Yhteinen tekeminen taiteen äärellä johti myös keskusteluihin kivusta jaettuna kokemuksena. 

Tanssi yhdistää kehon ja mielen: keho sisältää kaiken, mitä se on sinä päivänä ja eletyn elämän aikana kokenut. Tanssillisen ilmaisun avulla ihminen voi luoda yhteyttä itseensä ja ympäröivään maailmaan. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tanssi-liiketerapia osoittautui tulokselliseksi hoitomuodoksi masennuksen hoidossa. Samaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin myös tutkimukseen osallistuneiden ruumiillisia muistoja, joiden tulkittiin kielivän terapiajakson aikana tapahtuneesta kokonaisvaltaisesta muutoksesta masennuskuntoutujien ruumiillisessa läsnäolossa. Kehollinen tietoisuus avasi mahdollisuuksia vuorovaikuttaa ympäristön kanssa, joka ilmeni muun muassa levollisuuden lisääntymisenä, tilan ja liikkeen rohkeampana käyttämisenä, luottamuksena toisiin ihmisiin, tunneilmaisun vapautumisena ja voiman lisääntymisenä. Tämä heijastui myös osallistujien käyttämään kieleen heidän sanallistaessa ruumiillisia kokemuksiaan. (Hyvänen ja muut, 2019.)

Taide voi toimia hetkenä ja tilana, joissa voi tutkia omaa kipukokemustaan eri näkökulmasta. Toisaalta se voi myös tarjota keinoja ilmaista omia, yksilöllisiä tuntemuksia muille. Tanssi voi myös olla lempeää ja kivun ehdoilla kulkevaa. Jokainen pystyy tekemään liikettä, oli se miten pientä tahansa. On hyvä muistaa, että myös pelkkä hengittäminen tai keinuttelu ovat liikettä. 

4. Taide voi lievittää kipua

Taiteen hyvinvointivaikutuksia kartoittavan WHO:n raportin (2019) mukaan taiteella on havaittu olevan kipua lievittäviä vaikutuksia. Taiteen ja taidetoiminnan on todettu kliinisissä ympäristössä vähentäneen kipulääkkeiden tarvetta ja käyttöä. Esimerkiksi ennen leikkaushoitoa kuunnellun musiikin on huomattu vähentävän leikkaushoidon jälkeistä kipua. Syöpähoidoissa puolestaan taide-esityksen ja taidetoiminnan on havaittu vähentävän kipua ja hoidon sivuvaikutuksia. (WHO raportti)

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa musiikkiterapiaan kuuluvalla vibroakustisella terapialla havaittiin positiivisia vaikutuksia krooniseen kivun hoidossa. Fysiologisten mittausten ja potilaiden itsearviointien mukaan vibroakustinen terapia helpotti kipua, ja kotona vibroakustinen itsehoito pidensi sen vaikutusta. (Campbell, 2019.)

TAIDETTA KIPUPOTILAIDEN ARKEEN

Joidenkin tutkimusten mukaan hyvinvointia luo erityisesti  sellainen taide, jota ei ole suunniteltu hoidoksi (Ahonen ja muut 2021).  Tämän vuoksi olisi tärkeää, että taide ja taidetoiminta tuotaisiin nimenomaan osaksi sosiaali- ja terveysalan arkea.  

LÄHTEET / LISÄLUKEMISTA:

Tietoa kivusta. Suomenkipu.fi

Terveyskylä, Kivunhallintatalo.fi

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 1.3.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Ahonen, Jäntti, Tammela ja Tanskanen (2021) Miten taide vaikuttaa?Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Lääkärilehti 5.3.2021 9/2021 vsk 76 s. 564 – 568. Viitattu 21.3. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miten-taide-vaikuttaa-kulttuurisia-nakokulmia-hyvinvointiin-ja-terveyteen/?public=29e7a5eeae789608f35becb2cc8ef7a4

Campbell EA. Vibroacoustic Treatment and Self-care for Managing the Chronic Pain Experience: An Operational Model. JYU Dissertations 95. Jyväskylä: University of Jyväskylä 2019.

Castano E, Kidd DC. Reading Literary Fiction Improves Theory of Mind. Science 2013;342:377–380

Glajchen,M 2001. Chronic pain: treatment barriers and strategies for clinical practice.

The Journal of the American Board of Family Practice May 2001, 14 (3) 211-218

Hyvönen K, Levaniemi A, Maaskola N, von Bonsdorff P, Pylvänäinen P. ”Kun käsistä tuli siivet”: tanssi-liiketerapiaryhmään osallistuneiden ruumiilliset muistot. Teoksessa Erkkilä J, Ylönen ME. Ennen sanoja: pohdintoja ruumillisuudesta. Jyväskylä: Eino Roiha -säätiö 2019 s. 111–135

Tarr, J., Cornish, F., & Gonzalez‐Polledo, E. (2018). Beyond the binaries: Reshaping pain communication through arts workshops. Sociology of Health & Illness, 40(3), 577-592.

WHO:n raportti 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review.  Daisy Fancourt, Saoirse Finn.

Piditkö lukemastasi? Klikkaa nappia ja jaa se ystävillesi