Sukupuolittunut väkivalta on mittava ongelma Suomessa

SUKUPUOLITTUNUT VÄKIVALTA

Aisha Korpela

Sukupuolittunut väkivalta, eli naisiin kohdistuvat väkivallan teot, ovat mittava ongelma Suomessa. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Vuosittain ainakin 50 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa Suomessa, kirjoittaa Amnesty.

Ikävä kyllä Suomi on Euroopan yksi vaarallisimmista maista. Miksi se ei näy kaikille? Meillähän on mukavaa ja hyvä olla täällä lintukodossa, ihmiset ovat maailman onnellisinta kansaa, naisilla on (verrattain tiettyihin maihin) hyvät mahdollisuudet ja oikeudet. Naiset voivat käydä töissä, he voivat toimia yrittäjinä, saavat käydä itse kaupassa ja jopa harrastaa. Miksi siis puhutaan, että Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista? No katsotaanpa asiaa tarkemmin. Suurin osa väkivaltarikoksista ei tule viranomaisten tietoon, sillä liian usein lamaannuttava pelko estää väkivallan kokijaa hakemasta apua tai tekemästä rikosilmoitusta. Myöskin suurin osa väkivaltarikoksista tapahtuu kotioloissa, jolloin tämä ei näy meille kadulla kulkijoille. Hyvin harvasta näkee päällepäin hänen kokemaansa väkivaltaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on suuri ongelma Suomessakin.

Kuva: Mika Alavesa

Mitä jos kaikki elämän haavat olisivat näkyviä? Kuinka se muuttaisi esimerkiksi puuttumista väkivaltaan? Kysyisimmekö useammin ‘Kuinka voit?’ ‘Tarvitsetko apua? Mitä voin tehdä?’ Sanoisimmeko useammin ‘Anna minä autan sinua, tulet vielä selviämään tästä hengissä. Etsitään yhdessä ratkaisu. Haen sinulle apua.’?

Mutta kukaan ei kysy. Kukaan ei sano niitä sanoja, joita väkivallan kokija haluaisi kuulla. Kukaan ei huomaa. Pirstaleiksi rikottu itsetunto piiloutuu hymyn taakse, hiljaiseksi uhkailtu ja hakattu etsii suojaa raikuvasta naurusta ja hauskoista jutuista. Mustelmat ja näkyvät jäljet saa piilotettua vaatteiden alle. Pelko, ahdistus ja kipu painautuu suorittamisen alle.

Ihmiselle on usein hyvin vaikeaa ymmärtää joutuneensa kokemaan väkivaltaa. Voi olla hyvin vaikeaa mieltää itsensä uhriksi, väkivaltatilanteessa avuttomaksi ja alistetuksi – toisaalta elämässään muuten hyvin pärjääväksi, menestyväksikin henkilöksi. Väkivallan kokija kokee usein niin syvää häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa, ettei hän pysty puhumaan kokemuksistaan eikä hakemaan apua. Myös siksi hyvin harva hakee apua, koska ei edes ymmärrä tai halua uskoa olevansa väkivallan uhri. Aivan liian monille se on normaalia elämää. Siksi et voi koskaan tietää kuka on väkivallan uhri. Se voi olla joku läheinen, naapuri, ystäväsi tai jopa perheenjäsenesi. Ja sinulla ei ole mitään käsitystä asiasta. Suomi on vaarallinen maa naisille. Vaarallisin paikka on oma koti.

Varjopandemian kauaskantoiset seuraukset

Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion vuoden 2021 Valoa ei väkivaltaa -kampanjan teema on lähisuhdeväkivallan pitkäaikaisvaikutukset ja pandemian vaikutus lähisuhdeväkivallan kärjistymiseen. Koronapandemian myötä liikkumista rajoitettiin ja ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Monille työ voi olla ainut väylä kodin ulkopuoliseen maailmaan. Kaikki toki eivät saa edes mennä töihin. Kuten aiemmin mainittu, koti on usein lähisuhdeväkivallan uhreille se vaarallisin paikka, ja pandemia-aika on pahentanut monien tilannetta. Se on tuonut tullessaan myös muita väkivallan muotoja. Naiset ja tytöt ovat ansassa pahoinpitelijöidensä kanssa, kaukana avusta tai tukipalveluista.

YK on kutsunut naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymistä koronan varjopandemiaksi. Tällä tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset. Maailmanlaajuisesti joka kymmenes minuutti nainen kuolee väkivaltaan läheisensä käsissä – siellä missä hänen tulisi olla eniten turvassa. Joka kolmas nainen kohtaa elämänsä aikana väkivaltaa. Se ei saa olla niin.

Covid-19 ja siitä seuranneiden rajoitustoimenpiteiden uskotaan kasvattaneen suuressa määrin naisten altistumista väkivallalle. Turvallisuus-, terveys- ja rahaongelmat kasvattavat jännitteitä, jotka puolestaan korostuvat ahtaissa elinolosuhteissa. Ebola- epidemia aikanaan osoitti, että useat väkivallan muodot, kuten ihmiskauppa, lapsiavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö, korostuvat kriisikonteksteissa. Covid-19 todennäköisesti johtaa samansuuntaisiin trendeihin. Covid-19- pandemian puhkeamisen jälkeen viimeisimmät tilastot ovat osoittaneet, että kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuvat väkivallan muodot, erityisesti lähisuhdeväkivalta, ovat lisääntyneet. Koronatapausten määrän kasvu rasittaa parhaimpiakin terveydenhuoltojärjestelmiä, myös väkivaltaan vastaamiseen suunnattuja palveluita. Turvakodit ovat kapasiteettiensa äärirajoilla eivätkä pysty ottamaan vastaan uusia uhreja rajoitustoimenpiteiden vuoksi, tai ne on muutettu terveyskeskuksiksi.

Kuva: Mika Alavesa

Väkivallan vastaiset teot ovat aktiivisia tekoja

Sukupuolittunut väkivalta on juurtunut syvälle yhteiskuntaamme. Siksi sitä pitää aktiivisesti torjua – myös kasvatuksessa. Ihmisoikeuskasvatukseen kuuluvat keskeisesti esimerkiksi seksuaalioikeudet. Seksuaalioikeuksiin sisältyvät muun muassa oikeus tietoon seksuaalisuudesta ja lisääntymisterveydestä sekä oikeus ehkäisyyn ja aborttiin. Jokaisella on oikeus tehdä valintoja koskien omaa terveyttä, kehoa, sukupuolta sekä seksuaalisia suhteita. Väkivallan vastaiset teot ovat aktiivisia tekoja. Hiljaiselle hyväksynnälle on laitettava piste. Ei anneta hiljaisuuden rikkoa. Kaikki ne jotka ovat hiljaa ja kääntävät väkivallalle selkänsä, edesauttavat vaikenemisen kulttuuria ja suojaavat tahtomattaan väkivallan tekijöitä. Ole mukana väkivallan vastaisessa työssä. Jos et tiedä mitä tehdä ja kuinka, jaa väkivallan vastaisen työn artikkeleita, julkaisuja ja levitä tietoa mahdollisimman monelle. Joku joka syvällä sisimmässään tälläkin hetkellä toivoo, että jostain löytyisi apua, mutta ei pysty sitä hakemaan, voi esimerkiksi tämän artikkelin lukiessaan havahtua ja ymmärtää, että hän ei ole yksin. Alla on listattuna yhteystiedot, mistä voi hakea apua.

Mistä apua?

Akuutissa vaaratilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112.

Nollalinja p. 080 005 005.

24/7 auttava puhelin 080 005 005
Chat-palvelu www.nollalinja.fi arkisin klo 9-15.
Voit keskustella Nollalinjan asiantuntija kanssa täysin luottamuksellisesti vuorokauden ympäri.

Rikosuhripäivystys p. 116 006

Suomeksi ma–pe klo 9–20 sekä ruotsiksi ma–pe klo 12–14 (maksuton).

Naistenlinja p. 0800 02400

Voit soittaa, chatata tai kirjoittaa meille nettikirjeen. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.

Chat ti & to klo 17–19
Nettikirjepalvelu auki 24/7 kirjoita meille ja saat vastauksen
Turv@verkko-puhelin 0800 02400, to klo 12–14 digitaalista väkivaltaa ja verkkohäirintää kokeneille.
Turv@verkko-chat ke klo 12–14 digitaalista väkivaltaa ja verkkohäirintää kokeneille

Raiskauskriisikeskus Tukinainen p. 0800-97899

Ma-to klo 9-15, viikonloppuna ja pyhinä sekä niiden aattoina klo 15-21. Ei perjantaisin.
Tukinainen tarjoaa ammattiapua seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä selviytymiseen.

Ensi- ja turvakotienliitto (www.ensijaturvakotienliitto.fi)

Nettiturvakoti
Chat-palvelu (Chat arkisin klo 12-18 ja lauantaisin klo 14-17)

Lyömätön Linja Espoossa ry (www.lyomatonlinja.fi)

Lyömätön Linja on tarkoitettu pääosin espoolaisille ja kirkkonummelaisille miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muissa läheisissä suhteissaan. Lyömätön Linja on erikoistunut miestyöhön. He huomioivat sukupuolen kokemuksen, seksuaalisuuden ja perheiden monimuotoisuuden.

Maalarinkuja 3B, 02650 Espoo.
Toimitilamme sijaitsee Espoon Leppävaarassa.
Sisäänkäynti on kävelykatu Leppävaaranraitin ja Muurarinkujan kulmassa.
Yhteystietomme:
puh. 09 276 62 80
kontakti@lyomatonlinja.fi
Tavoitettavissa arkisin 8-16.
Jätä yhteystietosi vastaajaan, jos Lyömätön Linja on varattuna tai soitat muuna aikana. Lyömätön Linja soittaa sinulle takaisin pikimmiten.
Voit myös varata ajan netissä osoitteesta https://omavaraus.fi/r4z3n63squ

Monika-Naiset liitto ry (www.monikanaiset.fi)

Kriisikeskus Monika maksuton auttava puhelin: 0800 05058
ma klo 9-19, ti-pe klo 9-16
Voit myös lähettää sähköpostia kriisityöntekijöille sähköpostiosoitteeseen: kriisikeskus(at)monikanaiset.fi
Kriisikeskuksesta vastataan sinulle pian. Sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi.
Turvakoti Mona, puhelin 045 6396 274 on aina avoinna (24h)
Kriisikeskus Monikan chat eri kielillä (monikanaiset.fi/chat-verkkopalvelut/)
ma klo 16-19: arabia, englanti, ranska, venäjä, suomi
ke klo 15-17: venäjä, suomi
to klo 15-17: englanti, dari, persia, suomi