KOHTAAMINEN HOIVATYÖSSÄ

Läsnä olevalla, myötätuntoisella ja tietoisella kohtaamisella on suuri merkitys hoito- ja hoivatyössä. Sen kautta asiakas voi kokea tulevansa kuulluksi kokonaisena omana itsenään- kaikkine tunteinensa. Sen kautta ihminen voi myös saada yhteyden kokemuksia – niin omaan sisimpään kuin muihin. Parhaimmillaan se voi eheyttää ja voimaannuttaa hyvinvointia tukien.

Sosiaalialan ammattietiikkaan kuuluu periaate luottamukseen tähtäävästä vuorovaikutuksesta. Luottamus asiakkaan ja työntekijän välille rakentuu aidossa kohtaamisessa, johon vaikuttaa muun muassa työntekijän sosiaaliset taidot, empaattisuus, herkkyys tunnistaa tarpeita, kunnioittava ja tasa-arvoinen asenne ja ystävällisyys.  (Talentia 2017, 31–32) Työntekijän tavalla kohdata asiakas onkin suuri merkitys sille, millaisen kokemuksen asiakas saa tilanteesta ja miten hän on valmis tulemaan autetuksi (Mönkkönen 2018, 16, 17 & 20).

Niin kuin Kati Sarvela ja Elisa Auvinen kirjassaan Yhteinen kieli: Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (2020, 15–16) toteavat, hyvinvointia edistävien vuorovaikutussuhteiden vaaliminen edellyttää ymmärrystä henkilökohtaisista, kollektiivisista ja historiallisista traumoista sekä siitä, miten niistä voi erilaisten korjaavien kokemusten avulla toipua. Traumainformoitua taide- ja kulttuuritoimintaa hoito- ja kasvatustyöhön tuova TaideMieli®- konseptimme pitää sisällään ajatuksen traumasensitiivisestä kohtaamisesta.

TRAUMASENSITIIVINEN KOHTAAMINEN

Traumasensitiivisessä kohtaamisessa asiakas kohdataan myötätuntoisen lempeällä asenteella tiedostaen, että kenellä tahansa voi olla traumaattisen kokemuksen jättämiä jälkiä, tunnehaavoja, jotka voivat heijastua hänen käyttäytymiseensä, hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Parhaimmillaan kohtaaminen ja sen kautta syntyvä vuorovaikutus voi eheyttää ja voimaannuttaa hyvinvointia tukien.

Kohtaaminen mahdollistaa yhteyden kokemukset 

Traumaattinen menneisyyden tapahtuma voi jäädä jäljeksi, jonka kokemus on painanut mieleen, aivoihin ja kehoon (van der Kolk 2017). Kati Sarvelan mukaan jäljet voivat näkyä esimerkiksi autonomisen hermoston ali- tai ylivireytenä ja kognitiivisina häiriöinä, joka vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Traumaattinen kokemus on täten saattanut vähentää aitoja yhteyksiä muihin. (2020,51–52) 

Traumainformoidun, läsnä olevan ja myötätuntoisen kohtaamisen kautta on mahdollista luoda tilanteita, joissa yhteyden kokemuksia voi taas syntyä. Se voi antaa tilaa vuorovaikutukselle, joka on paljon muutakin kuin sanoja. Nonverbaalit viestit, kuten kehonkieli, eleet ja ilmeet sekä esimerkiksi vireystilat voivat kertoa jotain sellaista, johon järjellinen tietoisuus ja sanat eivät tavoita. 

Nonverbaali vuorovaikutus mahdollistaa yhteyden luomisen asiakkaisiin, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Se voi myös luoda kohtaamista sellaisten asioiden äärellä, johon sanat eivät yletä. Joskus vaikkapa taide tai liike voi toimia sanojen sijaan, toisinaan riittää esimerkiksi vain hiljainen läsnäolo. 

Myötätuntoisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ylettyessä koko hoitolaitokseen tai esimerkiksi tiettyyn hetkeen, voidaan luoda salliva ja turvallinen ilmapiiri, jossa asiakkaiden on mahdollista kokea yhteenkuuluvuutta myös laajemmin.

Myötätuntoinen kohtaaminen antaa tilaa tunnetyöskentelylle

Traumatisoitunut menettää usein kykynsä ohjata ja kohdata tunteitaan, mikä voi myös häiritä kognitiivista ajattelua ja terveitä käyttäytymismalleja sekä heikentää sosiaalisia taitoja (Sarvela 2020, 49). Traumasensitiivisen kohtaamisen kautta voidaan antaa tilaa erilasille tunteille ja tukea asiakkaan tunnetyöskentelyä.

Kohtaamisen kautta ihminen tulee kuulluksi

”Inhimillinen, myötäelävä ja tietoinen toinen toisemme kohtaaminen, on kuulluksi tulemisen edellytys.” (Sarvela & Auvinen 2020, 7)

Trauma muokkaa ihmisen sisäisiä kertomuksia eli narratiiveja, jolloin elämäntapahtumin liittyvät kieli, muistikuvat ja tunteet eivät välttämättä yhdisty toisiinsa, ja elämä voi tuntua ennakoimattomalta ja kaoottiselta. (Sarvela 2020, 49, 52–63) Myötätuntoinen ja hyväksyvä kohtaaminen voi auttaa ihmistä näkemään itsensä arvokkaana ja löytämään eheyttä elämäänsä. Voimauttavia kokemuksia voi syntyä, kun ihminen tulee kuulluksi kaikkine mielipiteinensä, ja tunteinensa.

LÄHTEET

Sarvela, K & Auvinen, E 2020. Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books. E-kirja. Nextory. 

Sarvela, K 2020. Hyviä tapoja omaksumassa- malleja maailmalta. Teoksessa: Sarvela, K & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books. E-kirja. Nextory. 34–77. 

Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus.

Talentia. 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettiset ohjeet. Viitattu 8.11.2021. https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Van der Kolk 2017. Jäljet kehossa. Helsinki: Viisas elämä.

Piditkö lukemastasi? Klikkaa nappia ja jaa se ystävillesi

Ylös